31.7.2004 oli yksi elämäni onnellisimmista päivistä :) Menin naimisiin 
joten eilen tuli tästä helteisestä heinäkuun lauantaista kuusi vuotta. Emme ole mitenkään isommin juhlistaneet hääpäiviämme, mutta kakkusen halusin tällä kertaa tehdä. Ajattelin kokeilla vaahtokarkkikuorrutetta ja mielessä välkkyi sellainen söpö vaaleanpunainen sydänkakku hempeillä koristiuksilla punaisesta marsipaanista. Lopputulos ei ihan sellainen kyllä ollut :D
Ensimmäinen ongelma tuli siitä, etten kotikylästämme löytänyt kuin niitä vaahtokarkkeja, joissa karkit ovat vihreä-vaalenapuna-valkoinen-keltaisia. Ja kun vielä sekoitin mielessäni kaksi ohjetta (muistelin osittain sokerikreemin ohjetta) kuvittelin, että mansikkatomusokeri värjää vaahtokarkkimassan punaiseksi. Eihän se sitä värjännyt, mutta hyvän maun antoi kyllä :)
Ohjeet bongasin taas ihanalta Kinuskikissalta, mihin joutuisinkaan ilman häntä. Sieltä löytyy hyvä kuvallinen ohje tuon vaahtokarkkikuorrutteen valmistamiseen, joten en sitä isommin tässä kertaile.
Vaahtokarkkikuorrutteinen mansikkakakku
Ihan tarkoituksella muuten kuvasin kakun tuossa tomusokerimäärän päällä, vähän antaa osviittaa siitä millaisia tuskanhetkiä koin tuon vaahtokarkkukuorrutteen kanssa :D
300 g vaahtkarkkeja
6 - 8 1/4 dl (360 - 500 g) tomusokeria
2 rkl vettä
En siis tämän kummemmin kirjoittele tuon kuorrutteen tekovaiheista, ne löytyvät niin loistavasti laitettuina tuolta vaahtokarkkikuorrute-otsakkeen alta :) Mutta omia kokemuksia ja tuntemuksia voisin vähän kirjailla... Tosiaan, vaahtokarkkini olivat aika kirjavia, joten haaveilemani vaaleanpunainen kuorrute jäi haaveeksi, lopputulos oli mieheni sanoja mukaillen: siannahan värinen, enkä nyt tarkoita mitään vaaleanpunaista söpöä possua vaan sellaista vähän mudassa kylpenyttä sikaa :) Sulatus sujui hyvin, olin sihdannut osan tomusokerista odottamaan ja kippasin massan siihen. Siinä vaiheessa kun olin voidellut käteni öljyllä ja upottanut sen siihen tahmaista purkkaa muistuttavaan massaan kuului vessasta: äitii, pyyyyyhkimään!! Kädessäni oli "jumissa" vamaankin yli puolet massasta, joten piti huudella takaisin, että pyyhi itse :) Miksi muksut menee vessaan just silloin kun itse olen mahdollisimman hankalassa paikassa :D Ihme kyllä sain vaivattua kohtalaisen hyvän taikinan ja laitoin sen lepäämään yön yli muovikelmuun.
250 g mansikoita
2½ dl mansikkakermaa
½ prk rahkaa tai appelsiinituorejuustoa
½ dl vaniljakreemijauhetta
(2 rkl sokeria)
Soseuta mansikat ja vaahdota kerma. Sekoita vaahdon sekaan mansikat, rahka ja kreemijauhe. Lisää sokeria tarpeen mukaan ja levitä täyte pohjan päälle. Itse sivelin Kinuskikissan vinkin mukaisesti Lemon curd-tahnaa kakun päälle. Tässäkin tein pienen kömmähdyksen... Kävin kaupassa ja kun lemon curd oli vähissä, päätin ostaa uuden jo odottelemaan kaappiin. Löysin oikean hyllyn ja nappasin putelin. Kotona kun avasin tämän uuden purkin vanhan loppuessa, tajusin että olinkin ottanut Lime curd-tahnaa. En uskaltanut testata, miltä nämä kaksi maistuvat yhdessä miksattuna, joten tyydyin sitten ohuttakin ohuempaan lemon curd- pintaan :) Tällä kertaa tein vain yhden täytteen ja vain yhteen väliin ja tästä tulikin ihanan paksu kerron tuon kakkupohjien väliin. Täyte oli hyvää, ehkä himppasen vähemmän olisin voinut laittaa appelsiinituorejuustoa, mutta maistui hienosti näinkin.
Sitten seuraavana päivänä olikin vaahtokarkkikuorrutteen laittamisen vuoro... Ja oikeasti meinasin jo luovuttaakin jossain vaiheessa. Sain lisätä ja lisätä kaulimisessa apuna käytettävää tomusokeria ja silti aina tarttui kiinni. Varmaan puoli paketillista tomusokeria meni ennekuin sain kaulittua kuorrutteen niin, että pystyin laittamaan sen kakun päälle. Niin, vatkasin kermavaahdon tuohon kakun pintaan ennen kuorrutetta. En vain tiennyt laitetaanko sitä reunoillekin, sieltä kyllä jätin vaahdon pois...
Ja liian ohkaseksi taisi kuorrute mennä paikoin, kuten kuvasta huomaa. Aika rumasti repeili sitten sen jälkeen kun yritin nätisti saada leikattua ylimääräiset kuorrutteet pois. Tuskalin muutenkin tuon alareunan kanssa, miten sen muka voi saada nätisti?? Tähän sain yhden vinkin myöhemmin, laittaa siihen vaan kuorrutteesta nauhan niin saa rumasti menneen alareunan piiloon :) Kullanarvoinen vinkki! Tuossa kuvassa muuten näyttää, että homepilkkujakin olisi täytteessä, niin "herkullisen" värinen siitä tule :D
Ja nyt sitten viitataan otsikkoon! En oikein tiedä, oliko tämä sitten hyvää muiden kuin minun mielestäni? Mies sanoi tenttaamisen jälkeen, että ihan hyvää joo. Osa porukasta ei vain yhtään tykännyt kuorrutteesta (syöjiä siis minun ja mieheni lisäksi oli muitakin). Mietin jonkin aikaa, että teenkö lainkaan postausta tästä kakusta, mutta voihan sitä tämmöisistä ei niin onnistuneista yrityksistäkin postata, aina oppii jotain uutta :) Minäkin osaan varmasti paremmin tehdä tuon kuorrutteen seuraavalla kerralla.
Kommentit