Tänään päätimme lasten kanssa vähän leipoa pullaa. Ihan perinteisiä pullia, jopa pitkoja ajattelin vääntää. Pitkoja olen itse tehnyt useampi vuosi sitten edellisen kerran, muutoinkin pullataikinaa on tullut letitettyä yhteensä ehkä kolme tai neljä kertaa :) Ja tämä tarkoitti sitä, että tuli suhteellisen uniikkeja pitkoja :) Mutta ulkonäöstä taas viis, kunhan näyttää syötävälle ja maistuu hyvälle. Sain vinkin joskus aikaisemmin, että pullat kannattaa voidella munan sijaan kahvilla. Sitäkin sitten piti kokeilla. Vasemman puolimmainen pitko on voideltu kahvilla, siinä on sokerin lisänä myös kanelia mukana. Maussa en huomannut eroa, kahvilla voideltu oli ehkä hiukan kuivemman oloinen, mutta muutoin aika samanlainen kuin munallakin voideltu.

Minun yksi lempparipullani ovat voisilmäpullat ja niitä päätin nytkin sitten tehdä. En vain tiedä, mikä siinä voin laittamisessa on se oikea taktiikka? Nyt jo edesmennyt  tätini  teki maailman parhaat voisilmäpullat. Niissä pullissa se voi ei sulannut kokonaan, vaan siellä kolosessa väijyi lapsen suuhun oikein maistuva "yllätys". En tiedä tosiaan mikä taika tuossa on, mutta sen haluaisin oppia. Jos joku tietää, niin salaisuudet jakoon vaan :)

Ja lopuksi lasten tekemät pullat. Avittelin kuopusta tuossa ylemmässä pullapojassa ja aikuisen kosketuksen ehkä huomaakin, mutta katsokaa nyt miten ihana on tuo esikoisen tekemä pullapoika  Pitkä toinen käsi ja kaikkea! Eihän tuollaista murua raski edes syödä...